lauantai 22. syyskuuta 2012

aikaa, tahdonvoimaa ja sinua



Kahvi ei enää maistu hyvältä, enkä edes huomaa punaisia lehtiä maassa. On liian kiire jonnekin, melkein juoksen - ja sitten tajuan, ettei mikään odota missään. Pidän siitä, että sä hymyilet aina, koska niin minäkin teen silloin, kun kahvi on hyvää ja lehtien punaiset sävyt on kauniimpia kuin äidin ostamat taulut. Tällä hetkellä taulut näyttävät kuitenkin ihan kauniilta, kun ei tyhjässä talossa ole muutakaan katseltavaa.

Silti juon kupin tyhjäksi ja pakotan itseni ajattelemaan, että onpa nättejä lehtiä tänään. Ja haluan pitää sun hymystä, haluan enemmän kuin vielä pidän. Jonain päivänä pidän paljon ja sitten hymyilen taas enemmän kuin kukaan aamuratikkaan juossut.


Tahdonvoima on ihmeellistä.
Entä sitten kun voima katoaa ja tahto jää? Onko tahtoa ilman voimaa tai voimaa ilman tahtoa tai tahdonvoimaa ilman sinua tai.

Viikon mukavin hetki oli seistä sateessa ja suunnitella meidän omaa maailmaa. Nauratti, kun ratikassa laitapuolenkulkija kysyi toiselta, mihin tämä oli matkalla, ja vastaus kuului että solariumiin.

Minä olen matkalla sinne, missä sinä.




Tähän kaikkeen tarvitsen vain kolmea asiaa.

5 kommenttia:

  1. Ojalá pudiera saber que has escrito ¬¬

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen matkalla sinne, missä sinä. = Yo voy por ahí donde estés tú.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Moikka! olen lueskellut blogiasi jo pitkään ja voi vitsit että vaihto vuotesi saa minullekin ihan hymyn suu pieliin! Ihanaa ihanaa ihanaa! mutta haluisin sitä kysyä, että kun itelläni olisi ensvuonna syksyllä lähtö espanjaan vaihtariksi niin olen miettinyt alicantea että onko se liian pieni kaupunkina? onko siellä sikana muita vaihtareita? Onko pieni paikka parempi kun iso? Ja löytyykö sieltä aina tekemistä ja menoa? Olisiko barcelona parempi?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hola!:) ihanaa jos mun höpötykset saa hymyn aikaan :) ja ihana kuulla että lähet espanjaan, hyvä valinta hihi :)

      mulle alicante oli täydellinen: siellä pääsee kävellen melkein joka paikkaan (jos pääsee asumaan itse alicanteen eikä mihinkään kylään siihen viereen!) mut silti aina oli jotain uutta nähtävää ja uusia ihmisiä, ettei siellä ehtinyt oikeen kyllästyä. niin pieni se ei siis ole, että siellä muka tuntis kaikki ihmiset ja paikat! ja tekemistä ja menoa riitti, jos jaksoi ite käydä aktiivisesti ulkona ja kahviloissa jne:) siellä oli aika paljon vaihtareita ja vaihtarit liikkui aika paljon yhessä (niin kuin varmaan kaikissa kaupungeissa, että en usko, että kaupungilla on siinä merkitystä). mulla kävi tuuri että sain myös paljon espanjalaisia kavereita, mutta jotkut vaihtarikaverit jäi aika paljon niihin vaihtaripiireihin, mutta siihenkin voi tavallaan ite vaikuttaa että keiden kanssa liikkuu enemmän. :)

      ja no barcelona on aivan ihana paikka myös! mutta siellä puhutaan aika pitkälti katalaania, että espanjan kielen oppiminen saattaa kestää kauemmin, riippuu tietenkin missä oot. barcelona on tosi boheemi paikka, sen takia itekkin tykkäsin siitä kun kävin, kun taas alicante on ehkä vähän pinnallisempi... mutta kunhan löydät oikeanlaiset, samanhenkiset ihmiset niin tavallaan loppujen lopuks mun mielestä paikalla ei ole niin paljon väliä :) ja siitä, että onko iso vai pieni paikka parempi, se on tavallaan mielipidekysymys, että mistä ite tykkäät. :) musta esimerkiks oli kiva päästä helsinkiläisenä asumaan vähäksi aikaa vähän pienempään paikkaan. :) mutta toisaalta tietenkin luonnollisesti jossain barcelonan tapaisessa paikassa on vielä miljoonasti enemmän asioita, kun se on niin iso.

      toivottavasti oli apua näistä vastauksista! :) halaus ja terkkuja alicantesta, jossa itse asiassa oon kavereiden luona käymässä nyt! :)

      Poista