rakastatko mua sellaisena kuin olen

Kävely lauantaiyönä paljain jaloin, pää vähän sekaisin kaverilta kotiin. Makaaminen keskiyöllä kaverin kattoterassilla. Jääkahvi ja lyhyt jutustelu kahvilassa, jossa kaveri oli töissä musta esiliina päällään. (Ja alennus siitä kahvista.) Hyvät elokuvat, kauppareissu aikaisin aamulla, 7 kilometrin kävely keskustasta kotiin, öinen musiikkihetki keittiössä kolmen parhaan ystävän kanssa, karaoken laulaminen ranskaksi, uudet ihmiset, hiusten letitys, istuskelu rantakivillä, akustinen musiikki, uusi kukkamekko, kitaran sointi nurmikolla ja Teemu Selänteen halaus. Ihania asioita tältä viikolta.

Lenkit, siivous, pieni ahdistus ja olemattomat vatsalihakset. Huonoja asioita tältä viikolta.


Tänään kiipeän kallioille nauramaan porukassa, jossa voin huoletta olla outo. Huomenna herään väsyneenä, heitän tavarat laukkuun ja suuntaan (ehkä) viimeistä kertaa 41 pienen ihmisen isoseksi ja nautin. Eikä väsymys haittaa, kun kahvi on koko viikon ilmaista.

astu sisään huoneeseeni

sotkuiseen, valitan

istu siihen, tahtoisitko

teetä ja tarinan?

näin puhelen, vaan kuulet

kysymyksen miljoonien sydänten,

kai kuulet sen?

rakastatko mua

sellaisena kuin olen

vaiko vain kuvaa

joksi mun pitää muuttua

Metrofolk - Rakastatko mua (veljen orkesteri, joka sai juuri levynsä ulos. Olen pieni ylpeä sisko.)