Tulkoon joulu

... ja se joulu tuli! Tiistaina pikkujoulupippalot ja kirkko, voi mikä ilta siitäkin taas tuli. No, ei stressiä tai häpeää, oli hauskaa ja niin ku silloin ihmisille selitin, vuoden päästä jouluna Espanjassa muistelen sitä varmaan aika hymyssä suin. :) APUA, ens vuonna en vietä tämmöstä samanlaista joulua, mikä nyt on vauhdilla luomassa jälleen tunnelmaansa tähän kotiin, vaan oon ihan toisessa maassa ja maailmassa. Just tällasina hetkinä se iskee mieleen hirmuisen kovalla voimalla! Samalla se pelottaa ja jännittää, samalla saa mut odottamaan ens elokuuta vielä enemmän. :) sekavat on tunteet...


Joulukuusi on koristeltu punasilla palloilla, jotka kimaltelee niiden kynttilöiden valossa aika kauniisti, täytyy sanoa :). Pari vuotta sitten päätettiin luopua kaikista muista hassuista koristeista (tais olla sen jälkeen, kun saatiin siskojen kesken aikaseks hassu riita, kun toinen sisko halus saada yhen hirveen ruman hiirikoristeen kuuseen eikä vanhempi sisko suostunut. Mulle on vieläkin vähän epäselvää, miks mun sisko halus kuuseen koristeeks hiiren...) ja tyytyä niihin punasiin, Brysselistä ostettuihin palloihin, jotka näyttää siltä ku pakkanen olis saanu ne huurustumaan. Ne on mielettömän nättejä, ja rakastan jouluajan aamuina tepastella aamutossuissa yläkerrasta keskikerrokseen ja nähdä niiden hohtama puna,joka on se tunnettu joulun väri. :)
Ah, joulu on niin kivaa aikaa.
Paitsi en tykkää jouluruoasta. Mikä mua vaivaa? Joulupuuro on hassunmakusta ja ainoa mikä illallisella menee helposti alas on villisika (joo, me syödään villisikaa kinkun sijasta, sekopää perhe kun ollaan). Niin, ja jälkiruoka. Ei oo olemassa pahaa jälkiruokaa. Mutta joo, sikspä yleensä illallinen on sitä kun höpötän ihmisille juttujani, kuuntelen niiden tarinoita ja ootan sitä, että ruoka on ohi ja pääsee avaamaan lahjoja. Oonko normaali? Kaikki kaverit on ihmeissään aina kun koitan sanoa, ettei jouluruoka oo hirmuisen hyvää. Mulle joulutunnelmaa tuo enemmän kivat ihmiset, joulukirkko ja ne punaset pallot siellä kuusessa. Ja ne lahjat siellä kuusen alla, hehe. 
Ihanaa myös on, kun ihmiset ottaa jouluna yhteyttä toivottaakseen hauskoja jouluja ja kysyäkseen kuulumisia. Sillon tulee aina juteltua niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa harvoin jubailee. I like it. :)


MUTTA, tässä nopeassalyhyessä postauksessa ei ollut muuta ideaa kuin toivottaa ihanaa ja mahavaa (hehe abbu!) joulua! JA ONNEA KAIKILLE, niin ku äidin joulukorttiin kirjotin. Wtf mitä onnea?, nyt on joulu eikä synttärit. No, ajatus ei aina juokse, varsinkaan tällaisena aikana kun kuuluukin vähän hidastaa ja pysähtyy nauttimaan. :) Oujees, mahtavat joulut! 
PS. kohta poksahtaa rikki blogin 800:n lukemiskerran raja! MUKAVATA.